En tiedä onko kukaan kaivannut meidän kirjoitelmiamme, mutta aika harvakseltaan niitä on viime aikoina tippunut. Kynä kyllä kulkee kuin ennenkin, mutta olemme syöksyneet kaiken nielevään aikapulan kurimukseen, joka vain tuntuu kiristävän otettaan. Alan kaipaamaan vähitellen sitä ”asialliset hommat hoidetaan, mutta muuten ollaan kuin ellun kanat” – aikaa. Tuntuu vain siltä, että ne ellun kanat ovat lehahtaneet jonnekin yläorrelle tavoittamattomiin.
Tämä kaikki on tietysti loppujen lopuksi positiivista. Meillä on kivasti töitä niin vastaanotolla kuin hoivakodeissakin ja siksi aikaa jää vähemmän oheistoimiin. Hyvää palautetta tulee paljon. Joskus tietysti myös sattuu asiakkaallekin huono päivä. Toisinaan jopa niin, että se tuntuu suuhygienistin sielussa, sillä tuntevia ihmisiähän mekin olemme. Juurikin pari viikkoa sitten piti ihan ilta viettää miettien, mitä oikein tein väärin, sitä kuitenkaan lopulta keksimättä. Näistä pitää ajatella, että oppimassa olemme kaikki. Kuka ystävällisyyttä, kuka liiallisesta kiltteydestä eroon pääsemistä. Otetaan siis kaikki vastaan ja opiksi.
Laitan tähän linkin Laajalan Elinan blogikirjoitukseen, jossa Elina käy läpi upealla humoristisella tyylillään hammashoitokokemuksiaan. Elina on hoitotyön ammattilainen. Jaamme kokemuksia ikääntyneiden kotihoidosta, hän yleisterveydenhoidon puolelta ja me suunhoidon vinkkelistä. Emme ole vaikuttaneet oheisen tekstin syntyyn, paitsi olemalla se hammashoitopaikka, josta kirjoituksessa saa lukea. Ihana teksti, joka tuo jaksamista tähän työhön. Kiitos Elina, ja voimia opiskeluun ja työhön!
https://developerofelderlycare.blogspot.com
13.5.2019 Anne
Jaa artikkeli
